Kestävä kehitys, mitä se on?
Kestävä kehitys on kehitystä ja toimintaa globaalisti, maakohtaisesti sekä paikallisesti, joka takaa tuleville sukupolville hyvät, tai paremmat elämisen mahdollisuudet. Kaikessa toiminnassa huomioidaan, että ihmisten hyvinvointi tapahtuu maapallon kantokyvyn rajoissa sekä ympäristöä ja luonnonvaroja kunnioittavasti ja säästävästi.
Miksi on tärkeää ymmärtää kestävän kehityksen eri tulokulmia?
- Asioita pitää lähestyä usein paikallisesti, sekä huomioiden ko. maan kehitystaso
- Mielipiteitä ja tilanteita on monenlaisia.
- Eri ihmisten erilaiset arvot vaikuttavat mihin huomio keskittyy.
- On otettava huomioon erilaiset kulttuurilliset sekä sosiaaliset tekijät.
- Ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu, taloudellinen vastuu; on pystyttävä näkemään kokonaiskuva.
- Pitää pystyä hahmottamaan asioiden yhteys ja kaiken vaikutus kaikkeen.
- Kestävän kehityksen kokonaisuuden ymmärtäminen selkeyttää omia valintoja.
Elinkaariajattelu
Tämä käsittää tuotteen koko elinkaaren sen synnystä ja käytöstä, aina loppuun asti sekä tämän ajan aiheuttamat ympäristövaikutukset.
Kiertotalous
Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta uutta tavaraa tai materiaalia, vaan se perustuu omistamisen sijaan jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Näin säästyy luonnonvaroja, koska ei käytetä neitseellisiä materiaaleja.
Hiilijalanjälki
Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ihmisen toiminnan aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.
Agenda 2030
Agenda 2030 on kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma. Kyseessä on YK:ssa vuonna 2015 sovittu ohjelma, joka sisältää 17 kohtaa/tavoitetta joihin maiden tulisi yhteistyöllä päästä vuoteen 2030 mennessä.
Valitsin 17 kohdasta itselleni tärkeimmät 7 kohtaa
1. Ei köyhyyttä
4. Hyvä koulutus
5. Sukupuolten tasa-arvo
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
12. Vastuullista kuluttamista
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
Valitsin nämä kohdat, koska ihmisoikeudelliset sekä tasa-arvoa ja naisten oikeuksia koskevat asiat ovat minulle todella tärkeitä. Maailman nykyinen epätasa-arvo on edelleen mielestäni korostunutta, sekä turhauttavaa.
Oman kulutuksen tarkastelu on myös kiinnostavaa. Miten ja millä tavoin pystyn itse vaikuttamaan omaan hiilijalanjälkeeni.
Tein Sitran elämäntapatestin. Hiilijalanjälkeni oli keskivertoa matalampi.
Sitran testi vs. valitsemani agendat
Sitran elämäntapatestin tulos oli hieman ristiriidassa haluamiini kulutus tottumuksiin. Testin mukaan minun tulisi enemmän suosia kierrätystä, korjausta sekä vuokrausta, eli siis kiertotaloutta. Tunnistan, että tässä olisi kyllä parannettavaa, sekä pitäisi olla tietoisempi kulutuksestaan ja näin ollen tehdä vastuullisempia ja harkitumpia hankintoja.
Inhimmillisyydelle, toisen ihmisen kunnioitukselle, eikä arvostukselle pysty laskemaan hiilijalanjälkeä. Nämä arvot näkyvät arjessani päivittäin.
Kunnoitukseni luontoa kohtaan voisi olla parempaa, ei niin etten arvostaisi, vaan ehkä se, että ei tule ajatelleeksi, että myös yksilöllä on vastuu ja miten paljon omat eettisemmät ja luonnonvaroja säästävät valinnat vaikuttavat.
Olen kuitenkin ylpeä siitä, että olen toistaiseksi autoton, sekä siitä, että tulokseni oli keskivertoa pienempi.
Tein kuitenkin suunnitelman, jossa pyrin pienentämään hiilijalanjälkeäni entisestään;
Veden ja energian kulutuksen minimointi
- Lyhyemmät suihkut
- Vaatteen pesutarpeen tarkempi arvionti
- Valojen sammuttaminen paikoista, joissa sitä ei tarvitse
- Ylimääräiset sähkölaitteet (esim. laturit) pois verkkovirrasta
Kulutustottumukset
- Älä osta mitään turhaa
- Osta tarpeeseen
- Esineen/tuotteen loppuunkäyttö
- Kiertotalouden suosiminen
- Panosta kotimaisuuteen
- Suunnitele viikon ruoat etukäteen, ruokahävikki vähenee
- Suosi kasvisruokaa
Kierrätys
- Kotitalousjätteen tarkempi kierrätys ja siihen perehtyminen
- Itselle tarpeettomiksi jääneet tavarat/vaatteet kirpputorille tai laihjoitettavaksi niitä tarvitseville
Lopuksi vielä erilaisia ympäristömerkkejä
Tässä yleisimmät suomalaiseen tuotteeseen laitettavat merkinnät, joista selviää, että tuote on suomessa valmistettu tai kasvatettu.
Tässä muita merkkejä
Joutsenmerkki on Pohjoismaiden yhteinen virallinen ympäristömerkki, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä Joutsenmerkki myönnetään vain sellaisille tuotteille ja palveluile, jotka ovat ymäristön kannalta oman tuoteryhmänsä parhaita.
Rainforest Alliance on kansainvälinen voittoa tavoittelematon luonnonsuojeluorganisaatio, joka sertifioi tuottajatiloja. Organisaatio varmistaa, että sertifioitavat tilat täyttävät asetetut standardit luonnonsuojelun sekä viljelijöiden ja yhteisöjen oikeuksien ja hyvinvoinnin osalta. Merkin saaneen tuotteen raaka-aineista vähintään puolet on tultava sertifioiduilta tuottajilta.
TCO on kansainvälinen kestävän kehityksen sertifikaatti IT-tuotteille. Sen kriteerit koskevat tuotteiden koko elinkaaren ympäristövaikutuksia, laitosten yhteiskuntavastuuta ja sosiaalisia oloja. Myös ergonominen muotoilu ja käyttäjäturvallisuus on huomioitu.
UTZ on maailmanlaajuinen vastuullisuussertifiointiohjelma kahville, kaakaolle ja teelle. Se korostaa ihmisen ja ympäristön hyvinvointia ja todentaa vastuullisen tuotantotavan aina tiloilta lähtien. UTZ myös kouluttaa viljelijöitä ja kehittää työoloja.
EU-ympäristömerkin myöntäminen perustuu ympäristökriteereihin, jotka kohdistuvat koko elinkaaren raaka-aineista jätehuoltoon. Ympäristönäkökohtien lisäksi huomioidaan laatu, jonka on oltava vähintään yhtä hyvä kuin muilla vastaavilla tuotteilla.
MSC:n sertifiointi on tapa osoittaa, että kalastusyritys täyttää vastuullisen kalastuksen kansainväliset parhaiden toimintatapojen periaatteet. Sertifioiduista kalastusyrityksistä peräisin oleva kala ja äyriäiset voidaan merkitä sinisellä MSC-ympäristömerkillä. Merkin avulla kuluttajat voivat varmistua tuotteen vastuullisuudesta.
Reilun kaupan tavoitteena on taata kehitysmaiden viljelijöille ja työläisille kohtuullinen korvaus työstään. Tuottajille maksettava takuuhinta ei heittele maailmanmarkkinoiden mukaan.
Leaping bunny-sertifikaatti on tae eläinkokeettomasta kosmetiikasta.
-Nina
